Kuhmalahden kunnan rakennusjärjestys
1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET
SOVELTAMISALA
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja –asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kuhmalahden kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom.).
RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.
2. LUPAJÄRJESTELMÄT
TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS
Luvan / ilmoituksen tarve
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä. Sama koskee myös asemakaavassa osoitetun vastaavanlaisen talousrakennuksen rakentamista (MRA 61 §).
Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan, pienehkön, enintään 25 m2:n suuruisen talousrakennuksen ja maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen enintään 100 m2:n suuruisen kylmän varastorakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitus-menettelyä.
TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS
Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin (MRL 126 §).
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asetuksen 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan eri osa-alueilla seuraavasti:
1. Ranta-asemakaava-alue ja rantaosayleiskaava-alue
2. Muut alueet
TOIMENPIDELUPA HAETTAVA T
ILMOITUS TEHTÄVÄ I
EI LUPAA TAI ILMOITUSTA -
| TOIMENPIDE | KUNNAN OSA-ALUE | |
| 1. | 2. | |
| 1. Rakennelma (rakentaminen)s | ||
| - katos | I | I |
| - vaja, alle 25 m2 | I | I |
| - kioski | T | T |
| - käymälä | - | - |
| - esiintymislava | T | I |
| 2. Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) | ||
| - urheilupaikka | T | T |
| - kokoontumispaikka | T | T |
| - asuntovaunualue tai vastaava | T | T |
| - katsomo | I | I |
| - yleisöteltta tai vastaava | I | I |
| 3. Liikuteltava laite | ||
| - asuntovaunun tai –laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn | T | I |
| 4. Erillislaite (rakentaminen) | ||
| - masto, alle 30 m
- yli 30 m:n mastolle rakennuslupa |
T | T |
| - piippu, yli 15 m | I | I |
| - varastosäiliö, yli 15 m3 | I | I |
| - hiihtohissi | T | T |
| - muistomerkki | I | I |
| - suurehko antenni | I | I |
| - suurehko valaisinpylväs tai vastaava | - | - |
| 5. Vesirajalaite (rakentaminen) | ||
| - suurehko laituri > 15 m2 | I | I |
| - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava | - | - |
| 6. Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) | ||
| - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen verrattava alue | T | T |
| 7. Julkisivutoimenpide | ||
| - rakennuksen julkisivun muuttaminen | I | I |
| - kattomuodon muuttaminen | T | T |
| - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen | - | - |
| - ikkunajaon muuttaminen | I | I |
| 8. Mainostoimenpide | ||
| - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen | - | - |
| 9. Aitaaminen (rakentaminen) | ||
| - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri | - | - |
Kohdissa 1-9 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Toimenpiteen sijainti on esitettävä karttaotteessa ja asemapiirroksessa. Lisäksi toimenpiteestä on esitettävä tarpeelliset piirustukset. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN
SIJOITTUMINEN
Etäisyydet
Rakennuksen etäisyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 57 §:ssä. Säännös sisältää minimivaatimuksen naapurin aseman järjestämiseksi. Tästä ei voida rakennusjärjestyksellä poiketa. Silloin, kun asialle on erityisiä perusteita, voidaan rakennusjärjestyksessä antaa etäisyydestä tiukempia määräyksiä. Myöskään rakentamismääräyskokoelman määräyksistä ei voida poiketa rakennusjärjestyksellä. Asemakaava-alueella etäisyyskysymykset ratkaistaan yleensä asemakaavassa. Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.
RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN
Maisema ja luonnonympäristö
Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen mastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
Oleva rakennuskanta
Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.
YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
Ympäristön hoito
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom.). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista.
Ympäristön valvonta
Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja –haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla.
AITAAMINEN
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 82 §:ssä säädetään ensisijaisesti tonttien välisen aidan rakentamisesta ja siihen liittyvien naapurussuhdekysymysten ratkaisemisesta. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai –rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
PIHA-ALUE / PIHAMAA
Rakennuspaikan kuivanapito
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesimviemäriin (MRL 165 §).
Pihamaan korkeusasema
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
Liikennejärjestelyt
Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.
Maanalaiset johdot ja rakenteet
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN
Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle vain jos alueen omistaja on antanut luvan ylitykseen. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3 metriä vapaata tilaa.
OSOITEMERKINTÄ
Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.
4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA
RAKENNUSPAIKKA
Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja mittasuhteiltaan tarkoitukseen sovelias. Asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Milloin rakennus liitetään yleiseen viemäriverkkoon tai vesikäymälän jätevedet johdetaan tiiviiseen umpinaiseen säiliöön tai vesikäymälää ei rakenneta, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alla 2000 m2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskusten yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.
Rakentaminen kellariin ja ullakolle
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLA
RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.
RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA
Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 130 m2, yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 150 m2 ja kerrosten lukumäärä enintään 1.
6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA
Talousveden riittävyys
Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.
Jätevesien käsittely
Liitekartan nro 1 mukaisella, tärkeällä pohjavesialueella tulee jätevedet, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä seuraavasti:
Jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo.
Liitekarttojen nro 2-7 mukaisilla II- ja III-luokan pohjavesialueilla tulee jätevedet, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä seuraavasti:
WC-vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista kemiallisbiologista puhdistusta.
Em. alueiden ulkopuolisilla alueilla kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä.
Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille
Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeille pohjavesialueille piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat.
7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuk-
sesta poikkeavaan lopputulokseen.
8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT
Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen
käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.
9. JÄTEHUOLTO
Noudatetaan Kuhmalahden kunnan jätehuoltomääräyksiä.
10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN
MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n poikkeamisvallan 175 §:n vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan
poikkeamisvallan nojalla.
Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.
VOIMAANTULO
Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Kuhmalahden kunnan 14.11.1991 hyväksytty rakennusjärjestys.